Millainen Yhteinen ateria -talo voisi olla?
Yhteinen ateria yhdistää oman täysipainoisen kodin ja arkeen kuuluvan yhteisen ruokapöydän. Etsimme kumppaneita selvittämään, miten noin 25–35 asunnon kohde voitaisiin toteuttaa Uudellamaalla.
Alla oleva malli on alustava konsepti keskustelun pohjaksi – ei valmis arkkitehti-, kerrosala- tai rakennuskustannussuunnitelma.
Riittävän pieni tuttuun yhteisöön, mutta riittävän suuri yhteisten tilojen ja ruokailun jakamiseen.
Lämmin arkinen ateria valmistetaan talon yhteiskeittiössä ja syödään yhdessä noin klo 18.
Asukas säilyttää oman rauhan, kylpyhuoneen ja pienen keittiön. Yhteisöllisyys ei korvaa yksityisyyttä.
Yhteinen ateria on tavallista itsenäistä asumista kaikenikäisille aikuisille. Se ei ole vanhusten palvelutalo eikä vammaisille, mielenterveyskuntoutujille tai päihdekuntoutujille tarkoitettu asumispalvelu. Taloon ei kuulu hoivaa, ohjausta, kuntoutusta, siivousta tai muita henkilökohtaisia palveluja.
Konseptin yhteinen palvelu on palkatun kokin maanantaista perjantaihin valmistama lämmin päivällinen. Viikonloppuisin asukkaat järjestävät ruokailunsa itse, mutta yhteinen ruokailutila on heidän käytettävissään myös silloin esimerkiksi omien ruokien syömiseen yhdessä.
Ruokailun tämänhetkinen alustava kustannustaso on noin 155–170 €/asukas/kk. Kuukausimaksu tasataan koko vuodelle. Kun vuodessa tarjotaan arviolta noin 228 yhteistä päivällistä, tämä vastaa noin 8–9 €/tarjottu päivällinen. Lopullinen maksu riippuu muun muassa asukasmäärästä, palkkakustannuksista ja raaka-ainehinnoista.
30 asunnon esimerkkikohde
Yksi mahdollinen lähtökohta on 18 yksiötä ja 12 kaksiota. Asuntojen tavoitteena ei ole minimikoko, vaan pitkäaikaiseen asumiseen sopiva toimivuus.
| Asunnot | Määrä | Koko | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Yksiö | 18 | n. 30 m² | 540 m² |
| Kaksio | 12 | tavoite n. 47 m² | 564 m² |
| Asuntoala | 1 104 m² | ||
| Konseptin yhteistilat | Alustava ala |
|---|---|
| Ruokailu + yhteinen olohuone | 70 m² |
| Valmistuskeittiö | 25 m² |
| Ruokailun aputilat | 15 m² |
| Monikäyttöhuone | 25 m² |
| Saunaosasto | n. 48 m² |
| Yhteistilat | n. 183 m² |
| Asunnot + konseptitilat | n. 1 287 m² |
Luvut eivät sisällä esimerkiksi porrashuoneita, hissiä, käytäviä, rakenteita, teknisiä tiloja, tavanomaisia varasto- ja pyörätiloja tai muita hankekohtaisia tilavaatimuksia. Vilvoitteluparveke tai -terassi käsitellään erikseen.
Asuntojen laatutavoite
Asuntojen on tarkoitus olla oikeita koteja, ei mahdollisimman pieniksi puristettuja asuntoja. Jokaisessa asunnossa on oma kylpyhuone, pieni keittiö ja riittävästi säilytystilaa.
Kaksion tavoitekoko on noin 47 m². Makuuhuoneeseen tulee voida sijoittaa parisänky siten, että sen molemmille sivuille jää kulkutilaa. Asuntokohtaisia saunoja ei tarvita.
Yhteiset neliöt aktiiviseen käyttöön
Ruokailutila toimii päivällisen lisäksi talon yhteisenä olohuoneena. Erillinen monikäyttöhuone voi palvella esimerkiksi etätyötä, lukemista, kokouksia ja harrastuksia.
Tavoitteena ei ole lisätä mahdollisimman paljon yhteisiä neliöitä tavallisen kerrostalon päälle, vaan tutkia, mitä toimintoja kannattaa keskittää kaikkien käyttöön.
Taloon yhteinen sydän
Ruokailu-, oleskelu- ja keittiötilat muodostaisivat luontevan kokonaisuuden esimerkiksi ensimmäiseen kerrokseen. Valmistuskeittiön sijainti helpottaa elintarviketoimituksia ja huoltoa. Ruokailutila voisi avautua suojaisalle pihalle tai terassille.
ruokailu + olohuone
valmistuskeittiö
monikäyttöhuone
Ruokailun WC-, eteis- ja säilytystiloihin on lisäksi varattu alustavasti noin 15 m².
Yhteinen sauna ylempään kerrokseen
Asuntokohtaisten saunojen sijaan taloon suunnitellaan yksi laadukas yhteinen saunaosasto, alustavasti noin 45–50 m².
Perusvaihtoehtona tutkitaan saunaosaston sijoittamista esimerkiksi 3. kerrokseen. Siihen toivotaan suojaisaa noin 15–20 m² vilvoitteluparveketta tai -terassia.
Saunaosastoon hahmotellaan yksi yhteinen sauna sekä kaksi pukeutumis- ja peseytymistilaa. Ratkaisu mahdollistaa joustavan käytön ilman asuntokohtaisia saunoja.
Myös ylimmän kerroksen kattosauna voi olla vaihtoehto, jos siitä voidaan tehdä turvallisen ja suojaisan tuntuinen. Lopullinen sijainti ratkaistaan rakennuksen, tontin ja hanketalouden perusteella.
Miten ruokailu toimisi?
Yhteinen lämmin päivällinen valmistetaan normaalisti maanantaista perjantaihin noin klo 18. Ruoka sisältää lämpimän pääruoan, salaatin tai muun kasvislisäkkeen, leivän ja levitteen sekä veden.
Alustavassa mallissa palkattu ruoanvalmistaja työskentelee noin neljä tuntia tarjoilupäivänä. Elintarvikkeet toimitetaan pääosin kerran viikossa.
Viikonloppuisin, pyhäpäivinä, jouluna 24.–26.12., juhannuksen aikana sekä ruoanvalmistajan neljän viikon vuosilomalla yhteistä päivällistä ei järjestetä. Lyhyen sairauspoissaolon aikana päivällinen voidaan perua ilman sijaista.
Alustava ruokailutalous
MA–PE-mallissa yhteisiä päivällisiä arvioidaan olevan noin 228 vuodessa. Arviossa on huomioitu pyhäpäivät ja muut sovitut ruokailutauot sekä ruoanvalmistajan neljän viikon vuosiloma.
Alustavassa laskelmassa henkilöstökuluihin varataan noin 20 400 €/vuosi, raaka-aineisiin keskimäärin 5 €/asukas valmistettua päivällistä kohden, elintarviketoimituksiin noin 480 €/vuosi ja kulutusluonteiseen siivoukseen noin 550 €/vuosi.
Näillä oletuksilla vuosikustannus on noin 49 930 € 25 asukkaalla ja noin 55 630 € 30 asukkaalla. Koko vuodelle tasattuna tämä tarkoittaa noin 166 €/asukas/kk 25 asukkaalla ja noin 155 €/asukas/kk 30 asukkaalla.
Kuukausimaksu maksettaisiin tasaisena myös kuukausina, jolloin päivällisiä on lomien tai pyhien vuoksi vähemmän. Noin 228 vuosittaisella päivällisellä laskennallinen kustannus on noin 8,76 €/tarjottu päivällinen 25 asukkaalla ja noin 8,13 €/tarjottu päivällinen 30 asukkaalla.
Laskelma on tarkoitettu toimintamallin hahmottamiseen. Se ei ole tarjous eikä lopullinen henkilöstö- tai elintarvikebudjetti.
Vuokra-asuntoja, omistusasuntoja – vai molempia?
Konseptia ei ole tässä vaiheessa sidottu yhteen hallintamuotoon. Kiinnostuskyselyllä selvitetään sekä vuokra- että omistusasumisesta kiinnostuneiden määrää, sijaintitoiveita ja hyväksyttäviä hintatasoja.
Tavoitteena on, että hankekumppani saa kiinnostuksesta muutakin kuin yleisen mielipiteen: kysyntää voidaan tarkastella paikkakunnittain, asumismuodon ja hintatoiveiden mukaan.
Mitä haluamme selvittää hankekumppanin kanssa?
Tila ja arkkitehtuuri
- Onko noin 25–35 asuntoa sopiva kohdekoko?
- Mikä on toimiva yksiöiden ja kaksioiden jakauma?
- Ovatko noin 30–32 m² yksiöt ja noin 47 m² kaksiot tarkoituksenmukaisia?
- Mikä on yhteistilojen optimaalinen määrä ja sijoittelu?
- Miten ruokailutila, piha/terassi ja ylemmän kerroksen sauna liittyvät kokonaisuuteen?
Hanketalous ja toteutus
- Miten yhteistilat vaikuttavat rakennusoikeuteen ja hankkeen tehokkuuteen kyseisellä tontilla?
- Mitä asuntokohtaisten saunojen pois jättäminen merkitsee tilankäytölle ja kustannuksille?
- Soveltuuko kohde paremmin vuokra-, omistus- vai muunlaiseen toteutukseen?
- Millä vuokra- tai myyntihintatasolla kokonaisuus on toteuttamiskelpoinen?
- Voisiko konsepti soveltua uudiskohteen lisäksi olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen?
Mitä on jo tehty?
Konseptille on laadittu alustava asunto- ja yhteistilamalli, ruokailun toimintamalli sekä ensimmäinen kustannusarvio. Samalla kerätään kiinnostuskyselyllä tietoa mahdollisilta asukkailta.
Seuraava vaihe on testata ajatuksia oikean rakennushankkeen, tontin ja ammattimaisen suunnittelun kautta.
Mitä tuomme hankkeeseen?
Yhteinen ateria tuo keskusteluun konseptin lisäksi kertyvän kysyntädatan. Kiinnostuksesta voidaan myöhemmin raportoida esimerkiksi paikkakunnat, vuokra- ja omistusasumisen kiinnostus, hintatoiveet sekä ruokailuun liittyvät toiveet.
Tarkoitus on antaa hankekumppanille aineistoa sen arvioimiseksi, onko konseptille riittävä ja toteuttamiskelpoinen kysyntä.
Voisiko Yhteinen ateria sopia teidän hankkeeseenne?
Etsimme rakennuttajaa, kiinteistönomistajaa, sijoittajaa tai muuta hankekumppania, jonka kanssa voidaan arvioida konseptin teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta Uudellamaalla. Myös alustavat keskustelut mahdollisista tonteista, rakennuksista ja tulevista hankkeista ovat tervetulleita.
