Miksi Yhteinen ateria?

Kyselyn tavoitteena on selvittää, olisiko uutta asumismuotoa harkitsevilla kiinnostusta ostaa tai vuokrata asunto yhteisöllisestä talosta, jossa asukkailla on omat yksityiset asunnot mutta jossa kokoonnutaan maanantaista perjantaihin yhteiselle päivälliselle.

Yhteisölliseen asumiseen on tutkimuksissa yhdistetty vähäisempää yksinäisyyttä, sosiaalista tukea ja vahvempaa yhteisöön kuulumisen tunnetta. Yksinäisyydellä puolestaan tiedetään olevan yhteyksiä hyvinvointiin ja terveyteen. Yhteisöllistä asumista ei kuitenkaan voida pitää sairauksien ehkäisy- tai hoitomuotona.

Tämän vuoksi ruokailumaksua kannattaa tarkastella muustakin näkökulmasta kuin pelkästään yhden aterian hintana. Yhteinen päivällinen tarjoaa samalla mahdollisuuden tavata tuttuja ihmisiä lähes päivittäin, muodostaa uusia ihmissuhteita ja kuulua yhteisöön. Ajatuksena on, ettei yhteisöllisyyttä tarvitse erikseen järjestää: se syntyy luontevasti saman ruokapöydän ääressä.

Kenelle asumismuoto voisi sopia?

Asumismuoto voisi sopia erityisen hyvin aikuisille, jotka haluavat asua itsenäisesti omassa kodissaan mutta eivät halua valmistaa päivällistä itse joka päivä. Samalla he arvostavat sosiaalisia kontakteja, tuttuja naapureita ja mahdollisuutta kokoontua säännöllisesti yhteisen ruokapöydän ääreen.

Jos päivällinen koostuu nykyisin usein esimerkiksi kaupan valmisateriasta, salaatista ja muista valmiina ostettavista tuotteista, yhteiskeittiössä kokin valmistama ateria voi olla kiinnostava vaihtoehto. Kun sama ruoka valmistetaan kerralla suuremmalle joukolle, ruoanvalmistusta ja kustannuksia voidaan jakaa asukkaiden kesken.

Yhteinen ruokailu toimii parhaiten, kun asukkailla ei ole paljon yksilöllisiä ruokarajoitteita. Ruokalistassa voidaan huomioida joitakin yleisiä ruokavalioita, mutta yhteiskeittiön ei ole tarkoitus valmistaa päivittäin useita erillisiä aterioita. Myös allergioiden huomioimismahdollisuudet riippuvat niiden laadusta ja yhteiskeittiön käytännöistä. Konsepti sopii siksi parhaiten ihmisille, joille pääosin yhteinen ruokalista sopii.

Miten ruokailumaksu muodostuu?

Yhteisen päivällisen tavoitteena ei ole olla kaikkein halvin tapa syödä, vaan yhdistää valmis lämmin ateria ja säännöllinen yhteinen ruokailuhetki. Uudessa alustavassa laskelmassa kustannukset on arvioitu vuositasolla, jotta kokin neljän viikon vuosiloma, pyhäpäivät ja mahdolliset sairauspoissaolot tulevat huomioiduiksi.

Laskelmassa kokin työajaksi on varattu 4 tuntia päivässä. Työaikaan kuuluvat ruoan valmistus, esivalmistelut, keittiön valmistusastioiden pesu, työpintojen ja keittiön siivous, omavalvonta, varaston seuranta sekä ruokatilausten tekeminen. Asukkaat huolehtivat omat ruokailuastiansa pesukoneeseen.

Kokin palkkaoletus on 15 €/h. Kokin vuosikustannukseen on varattu varsinaisen palkan lisäksi lomaraha, työnantajan sivukuluja ja vakuutuksia, iltalisää sekä työterveyshuollon kustannuksia. Alustavana kokonaisbudjettina käytetään noin 20 400 €/vuosi.

Jos kokki sairastuu, päivällinen voidaan kyseisenä päivänä perua eikä lyhyelle sairauspoissaololle lähtökohtaisesti hankita sijaista. Kokille maksetaan sairausajan palkka sovellettavien ehtojen mukaisesti. Jo hankitut käyttökelpoiset raaka-aineet hyödynnetään myöhemmin.

Alustava vuosibudjetti

Raaka-aineisiin on varattu keskimäärin 5 €/asukas valmistettua päivällistä kohden. Summaan sisältyvät lämmin pääruoka, salaatti tai muu kasvislisäke, leipä ja levite sekä normaali ruokahävikki. Elintarvikkeet toimitetaan noin kerran viikossa, ja toimituskuluksi on arvioitu noin 10 € kerralta. Ruokailutoimintaan kuuluvien kuluvien pesu- ja puhdistusaineiden kustannukseksi on arvioitu noin 550 €/vuosi.

Arvio perustuu noin 228 yhteiseen päivälliseen vuodessa. Määrä on budjetointiarvio ja vaihtelee vuosittain sen mukaan, mille viikonpäiville pyhät osuvat sekä kuinka paljon sairauspoissaoloja toteutuu.

Keittiötilan, koneiden, kalusteiden, sähkön, veden ja tavallisten keittiön pienhankintojen kustannuksia ei ole sisällytetty ruokailumaksuun, vaan lähtökohtana on, että ne kuuluvat asumisen ja yhteisten tilojen kustannuksiin.

Miten ruokailumaksu vertautuu omaan päivälliseen?

Oman nykyisen ruokailun kuukausivertailussa käytetään tavallisen kuukauden noin 22 arkipäivällistä. Yhteisen ruokailun €/ateria-luku perustuu kuitenkin noin 228 tarjottavaan päivälliseen vuodessa, koska kokin loma ja ruokailutauot vähentävät vuoden toteutuvaa ateriamäärää. Yhteisen ruokailun alustavana kustannustasona käytetään noin 165–170 €/kk 25 asukkaan ja noin 155 €/kk 30 asukkaan kohteessa. Vertailu on suuntaa antava.

Itse valmistettu ruoka on tässä vertailussa selvästi edullisin vaihtoehto. Yhteisen päivällisen ruokailumaksuun sisältyy kuitenkin ruoan valmistaminen sekä mahdollisuus kokoontua säännöllisesti saman pöydän ääreen. Henkilölle, joka ostaa päivälliseksi esimerkiksi mikroaterian ja valmissalaatin, yhteinen päivällinen voi olla myös rahallisesti edullisempi.

Kaikki kustannukset ovat alustavia arvioita. Lopulliseen ruokailumaksuun vaikuttavat muun muassa toteutuva asukasmäärä, ruokalista, raaka-aineiden hinnat, kokin työsuhteen ehdot ja todelliset työnantajakustannukset, sairauspoissaolot sekä vuosittainen ruokailupäivien määrä.

Entä jos yhteiselle päivälliselle ei pääse?

Jos asukas ei pääse yhteiselle päivälliselle, hänen annoksensa voidaan ottaa talteen ja säilyttää asianmukaisesti kylmässä myöhempää ruokailua varten. Tarkat säilytys- ja elintarviketurvallisuuskäytännöt määritellään toiminnan suunnittelun yhteydessä.

Lähtökohtaisesti käyttämättä jääneestä ateriasta ei maksettaisi hyvitystä, koska ateria on jo valmistettu ja siitä on syntynyt kustannuksia. Asukkaat voisivat kuitenkin keskenään sopia esimerkiksi siitä, että joku toinen asukas lunastaa käyttämättä jääneen annoksen. Talossa voi myös olla asukkaita, jotka ostaisivat mielellään satunnaisen ylimääräisen annoksen.

Muita yhteisöllisen asumisen malleja

Yhteisöllinen asuminen ei ole Suomessa uusi ajatus. Eri puolilla Suomea on toteutettu asumiskohteita, joissa oma asunto yhdistyy yhteisiin tiloihin, naapureiden kohtaamiseen ja yhteiseen tekemiseen. Yhteinen ateria rakentuu samalle perusajatukselle, mutta siinä yhteinen päivällinen olisi tavallista keskeisempi osa asumisen arkea.

Mikä Yhteisessä ateriassa olisi erilaista?

Yhteinen ateria sijoittuisi samaan yhteisöllisen asumisen kenttään, mutta sen lähtökohta olisi tarkoituksella yksinkertainen: oma tavallinen koti ja säännöllisesti toistuva yhteinen päivällinen.

Tavoitteena ei olisi rakentaa mahdollisimman laajaa palvelu- tai harrastuskonseptia. Talon yhteisöllisyyden keskipisteenä olisi yhteinen ruokailutila ja keittiö, jossa palkattu kokki valmistaisi maanantaista perjantaihin lämpimän päivällisen. Asukkaat voisivat kokoontua saman pöydän ääreen ilman, että heidän pitäisi itse organisoida ruoanlaittovuoroja tai järjestää toimintaa saadakseen yhteisöllisyyden toteutumaan.

Oma asunto ja yksityisyys säilyisivät asumisen perustana. Yhteisöllisyys rakentuisi erityisesti yhden arkisen ja säännöllisesti toistuvan asian ympärille: yhteisen lämpimän päivällisen tuttujen naapureiden kanssa.

Suomessa jo toteutetut yhteisölliset asumiskohteet osoittavat, että oma asunto, yhteiset tilat ja eri-ikäisten asukkaiden yhteisö voidaan yhdistää tavalliseen kerrostaloasumiseen. Yhteinen ateria kokeilisi, voisiko juuri yhteisestä päivällisestä tehdä sen rakenteen, jonka ympärille naapuruston arkinen yhteisöllisyys muodostuu.

Mitä tutkimukset kertovat?

Yhteisöllisestä asumisesta on tehty tutkimuksia, joissa on havaittu yhteyksiä muun muassa sosiaaliseen hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja vähäisempään yksinäisyyteen.

Tutkimustulokset kuvaavat yhteisölliseen asumiseen havaittuja yhteyksiä. Ne eivät tarkoita, että yhteisöllinen asuminen ehkäisisi tai hoitaisi sairauksia.